Rintamamiestalon rakentaminen Haapaheikkiin

Takaisin

Tauno Penttinen (1942) muistelee rintamamiestalon rakentamista Haapaheikkiin (2012 käydyn keskustelun Penttinen & Kolu pohjalta)

Tauno Penttinen asui yhdeksän ensimmäistä elinvuottaan Hupelin kivitalossa. Isä työskenteli SOK:n korjauspajalla. Äiti oli kesät uitolla ja talvet kotona. Isä-Mikko oli pientilallisen poika Petäjävedeltä ja äiti-Tyyne oli kotoisin Keuruulta. Tapasivat Juurikkasaaressa tansseissa ja menivät naimisiin 1927. Sisaruksia Taunolla olivat sisko Irma (s.1932) ja veli Teuvo (s. 1939).

Sodan jälkeen Penttisille myönnettiin rintamamiestontti Haapaheikistä, johon valmistui yhteensä yli 50 rintamamiestaloa. Rakentamisen Mikko aloitti 1948 ja töitä tehtiin pikkuhiljaa. 21.7.1951 Penttiset muuttivat Haapaheikkiin pääosin itse rakennettuun rintamamiestaloon.

Rakennusmateriaalit eivät olleet kummoisia. Lautoja hankittiin purkurakennuksista. Tiiliä saatiin purettavina olleista Pitkän Pytingin kellareista. Eristeeksi saatiin märkää purua sahalta; sitä seulottiin ja kuivattiin paperin ja pahvin päällä auringon lämmöllä käyttöön. Tähtisen Artturi, Lösösen Aleksanteri ja Penttisen Mikko purkivat kimpassa vanhan Koivusahan. Haapaheikin talon piippu on tehty Koivusahan tiilistä. Jämsän tiilitehtaalta tuotiin tiiliä Vaajakosken satamaan ja joitakin niistä tipahteli purkuvaiheessa järveen. Mikko noukki SOK:n luvalla pitkävartisilla pihdeillä parisataa tiiltä järvestä rakennustarpeiksi.

Talon perustuksen tekemiseen oli saatu 42 säkkiä á 50 kg sementtiä. Määrä ei riittänyt, joten rakentajat hakivat Kuokkalan Mustakivi-yrityksestä lohkokiviä sementin sekaan. Tarinan mukaan rautoja riitti sementin sekaan vain muutama, koska raudat oli käytetty sodan aikana Kannaksen rakentamiseen.

Talon pohjaa Tauno nimitti ”lasikovaksi”. Se ei ole joustava, josta syystä pohja on päässyt myöhemmin liikkumaan. Taunon 1990-luvulla suorittaman peruskorjauksen yhteydessä perustuksia siirrettiin paikoilleen.

Hiekkaa työmaalle ajettiin hevosella Asmalammelta. Kaivot kaivettiin talkoilla. Tauno oli 16-17 –vuotiaana kaivamassa naapuri-Parkkosen kaivoa. Kun kaivo oli syvä, Tauno laskettiin kaivon pohjalle kaivuhommiin. Hän oli tuohon aikaan jo palokunnassa. Kaivonpohjalla ollessa tuli hälytys ja Tauno vedettiin paljulla ylös. Siitä hän polki pyörällä nopeasti palopaikalle. Tehtävästä suoriuduttua jatkui kaivaminen.

Penttiset kävivät ennen oman saunan rakentamista Parkkosella saunassa. Pojat hakivat saunaveden Ryyttäriltä. Parkkoset kävivät saunassa ensin ja sen jälkeen Penttiset.



Aiheeseen liittyvät kirjoitukset

12.08.2020 | tarinat

Vaajakoskelaisten ”kuoreenpistoa”

Oma Väki -lehti 6/1953 (kirjoittaja tuntematon) Vaajakosken vanhimmat ihmiset kertovat, että jo heidän nuoruudessaan 1870-luvulla haavittiin...

11.08.2020 | tarinat

”Vedenalaista elämää” Vaajakoskella

Alkuperäinen julkaisu: Oma Väki-lehti 10/1954 (nimimerkki Rep.) Vaajakosken vesivoima-aseman yläpuolelle, turbiiniaukkojen suojana olevien...

06.08.2020 | tarinat

Pitkä työura SOK:lla ja Suur-Savon Sähköllä

Tarinan kirjoittanut Antti Kolu, Juhani Räsäsen haastattelun pohjalta Lapsuus Kanavuoressa ja Niitynpäässä Olen syntynyt Laukaassa, josta perhe...